perjantai 6. toukokuuta 2016

Agilitykisat Kuopiossa sekä Tampere KV

Viime viikonloppu meni taas reissatessa. Torstaina ajelin koirien kanssa Ranualta Ouluun. Perjantaina lähdettiin Hannan sekä kuuden koiran kanssa tien päälle. Ajeltiin jo perjantaina Kuopioon, kun lauantaina kisat alkoivat jo kello 8:00. 

Sen voin todeta, että minun talossa ei tule olemaan kuutta koiraa yhtäaikaa (siis omina koirina). Liika on liikaa :D

Alhaalla Adelle ja Evita, ylhäällä Elle, Carla, Miska ja Ava <3
Kisapaikalle ei ollut matkaa hotellilta kuin 10min. Odoteltiin ykkösten startit ja Carlan kanssa päästiin sitten kahdentoista aikoihin aloittelemaan kakkosissa :) Oli melkoisen tuskaisaa odotellu, kun järjestys oli maksi-medi-mini. On se vain niin paljon kivempi aloittaa, ei ehdi niin kauan miettiä sitä rataa. 
Kakkosilla tuomarina kaikilla kolmella radalla oli Esa Muotka.

Ensimmäinen rata oli hypäri. Mietin rataan tutustuessa, että enhän mä oo Carlalle vielä mitään opettanut ja muutama kohta oli vähän "en tiiä".
Rata kuitenkin tuntui aivan tosi hyvältä! Carla oli aivan liekessä, niinkuin Hanna videolla toteaakin :D <3 Etenemä pikkukoiralla yli 4m/s! Ei olla aikasemmin noin nopeaa edetty :)
Nollavoitto kera LUVAn, ihan ensimmäiseltä kakkosten radalta! Sietää olla tyytyväinen.



Toisella radalla hylky tuli sieltä mistä sen ajattelinkin tulevan.. Eli A:n jälkeen väärä hyppy. Taisin sen sinne itse ohjatakin. Ei kyllä A:lta kontaktia ottanut tälläkään radalla, vaikka tuomari ei kättä nostanutkaan. Plaah, A-este. Jotain siihen on nyt keksittävä.. Carla aloittikin juoksun, joten kisoihin ei vähään aikaan ole asiaa, nyt keskitytään siihen A:han!


Viimeistä rataa ei löytynyt kameralta vaikka Hanna oli kuvaavinaan sen, eli varmaan unohtunut nappia painaa :D Sillä radalla tuli rumasti A:n kontaktin yli ja hankala keppikulma ei onnistunut. Muuten kivaa menoa ja etenkin puomi oli aivan super!

Kolmosilla tuomarina oli Katarina Virkkala.



Eka rata oli pelkkää valssia ja musta tuntu, että olin tosi paljon myöhässä. Vaikka ei toi nyt niin pahalta videolla näytä. 
Kahdella eka radalla hankala syöttö kepeille ja oikeestaan tiesin, ettei tuu onnistumaan. En oikeen keksinyt muutakaan järkevää joten kokeiltiin sitten, vaikkakin huonolla menestyksellä :D Kokeilin kyllä kotona tätä ja mä luulen et osasyynä ainakin oli kisoissa mun käsi joka nousi liikaa (haki kolmannen ja toisen välin). Kotona sain menemään kun oikeesti pidin kättä alhaalla. 
Näillä kahella eka radalla näkyy, kuin Elle jää putkesta tulon jälkeen (maali päässä) kattelee joko sais mennä lelulle, joka jätettiin tuonne maalin jälkeen! Ja viimisen hypyn jälkeen kun poistuttiin radalta niin se oikeesti juoksi suoraan lelulle. Kuin huippua, et vihdoin löyty se "the lelu", josta oikeesti syttyy!

Viimeinen rata oli sitten se, joka oikeesti alkoi tuntui aivan superilta. Puomi on Ellellä parantunu tosi paljon kisoissakin. Eihän tuo alastulo vieläkään mikään hirveän nopea ole mutta suunta on oikea (y)
Viimeisen radan etenemä oli melkein 4m/s vaikka kepeiltä kielto, ihan huippua! 


Kisapaikalla oli myös Carlan poika Wii (Amor'jade Keep On Rockin') ja Ellen sekä Adellen velipuoli Heppu (Amor'jade Alejandro Amigo). Heppu kisasi myös medi kolmosissa :) Hienon triplan Mirvan kanssa tekivätkin!

Adelle, Carla, Heppu, Wii ja Elle
Kisojen jälkeen jatkoin matkaa Ellen, Carlan ja Adellen kanssa Tampereelle. Sunnuntaina siis Tampere KV. Perillä oltiin lauantaina illalla vasta 23:00 ja puoli tuntia etsin parkkipaikkaa.. Viimein sitten löysin ilmaisen parkin ja koirien tassujen pesu vielä hotellissa.
Aamulla ei onneksi ollut mikään kiire näyttelypaikalle, kun nartut alkoivat vasta 11:30. Olin toki jo ennen kymmentä kehän reunalla. Shelttejä oli kehään ilmoitettu 85 (p7, u35, n43).

Adellen kehään menoa vähän jännitin, kun Tuusniemessä tuomari oli aivan kauhea (Adellen mielestä) eikä antanut tuomarin edes koskea.. Nyt oli aivan eri ääni kellossa! Neiti seisoi pöydällä aivan täydellisesti <3 Luulen, että osasyy ainakin Tuusniemessä oli se halli (kasvihuone). Adelle oli siellä niin stressaantunut muutenkin ja kokeneemmatkin näyttivät siellä stressaavan.
Ihanaa, että nyt sai kivan kehäkokemuksen ja ei tarvitse itsekään jännätä ensi kerralla niin paljon :)
Tuomarina shelteillä siis kiva herrasmies Tanskasta, Kresten Scheel. Tuntui tykkäävän isommistakin, kun Adellenkin koko oli hänelle hyvä. Tuomari oli kyllä tosi ihana, käsitteli koiria nätisti.

Adellen tosi kiva arvostelu:

"17 months old. Good size but a bit long in body proportions. Good long head. Skull could be more flat. Nice dark eyes, well set ears. Good neck and topline. Well angulated front and hindquarter. Nice coat. Excellent sound movement."
JUN EH

© Marianne Timonen
Elle valmistautuu
Ellen kanssa kehään menoa ei tarvitse paljon jännittää. Kokenut kehäkettu sanoisinko :D Mitään en koskaan oikeastaan odotakaan, kun kehään mennään.
No laatuarvostelusta erinomainen ja kilpailukehän odottelua. Avoimeen luokkaan narttuja oli ilmoitettu 15 (muistaakseni), ainakin yksi oli poissa.

Kilpailukehässä tuomari juoksutti todella paljon, mikä ainakin minun mielestä oli tosi kivaa! Ellen liike on paljon parempi siinä vaiheessa, kun on jo jonkin verran juostu. Kun kehässä oli enää neljä narttua olin jo aivan onnesta soikeana, jes, luokkasijoitus! Kolmanneksi Elle, toiseksi tuli Ellen sisko Rhianna :) Saipa Elle vielä myös SA:n! Eli sitten odottelemaan paras narttu -kehää.
Vähän tietenkin sillä fiiliksellä paras narttu -kehään, että kunhan käydään vähän juoksemassa, kun sijoitus oli kuitenkin avoimen luokan narttujen kolmas.
Tuomaripa valitsikin kolme parasta avoimesta luokasta! Niinpä Elle vielä PN3! <3

On se kaunis <3
© Marianne Timonen
© Marianne Timonen
Ellen arvostelu:

"Nearly 4, quality female. Good size and body proportions. Pleasing head and expression. Correct bite. Good ear setting and tipping. Elegant neck and topline. Well angulated front and hindquarters too. Nice coat. Excellent free movement, long easy step, good drive behind."
AVO ERI AVK3 SA PN3

© Marianne Timonen
© Marianne Timonen
© Marianne Timonen
Näin hienoin tuloksin olikin sitten kiva lähteä ajelemaan kohti Oulua. Adelle pääsi takaisin kotiinsa, olihan sillä jo selkeästi ollut Meijua kamala ikävä. Oulussa oltiin yksi yö ja ajeltiin sitten maanantaina vielä Ranualle :) Kilometrejä noin 1300. Tällasta tää aina välillä on!

Lauantaina ja sunnuntaina suunnataan Ellen kanssa Tornioon! Molempina päivinä kolme starttia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti